Moni tuntee sen. Päätä jomottaa, ohimoita kiristää, tuntuu kuin joku puristaisi pantaa kallon ympärillä. Otat buranaa, mutta olo ei helpotu. Saatat nukkua yön yli, mutta seuraavana päivänä sama kipu palaa.
Mistä on kyse? Yksi yleinen mutta aliarvostettu syy on niskaperäinen päänsärky, joka ei johdu aivoista vaan lihasjännityksestä ja huonosta asennosta.
Tässä artikkelissa selvitämme, mistä niskaperäinen päänsärky johtuu, miten sen tunnistaa – ja mitä voit tehdä helpottaaksesi oloa ilman jatkuvaa lääkitystä.
Miten niskasta voi tulla päänsärky?
Niskassa kulkee paljon pieniä lihaksia, hermoja ja niveliä, jotka liittyvät suoraan kallonpohjaan. Kun niskan lihakset jännittyvät tai nikamat lukkiutuvat, ne voivat painaa hermoja tai ärsyttää kipureseptoreita.
Seurauksena kipu voi säteillä:
- takaraivolle
- ohimoihin
- silmän taakse
- otsaan
Tyypillisesti kipu on toispuoleista, alkaa niskan tyvestä ja voimistuu päivän mittaan.
Mitkä tekijät aiheuttavat niskaperäistä päänsärkyä?
- Pitkäaikainen istuminen
– etenkin näyttöpäätetyö ilman taukoja - Huono ryhti
– pää edessä, hartiat ylhäällä, selkä pyöreänä - Stressi ja lihasjännitys
– puremalihakset, niska ja hartiat aktivoituvat jatkuvasti - Unen aikana huono asento
– liian korkea tyyny tai niska kierteellä - Liikunnan puute
– lihasten aineenvaihdunta heikkenee, palautuminen jää vajaaksi
Näin tunnistat niskaperäisen päänsäryn
Niskaperäinen päänsärky on usein:
- jomottavaa tai painavaa
- toispuoleista
- pahenee niskan liikuttelusta
- liittyy hartiakireyteen tai pään liikerajoituksiin
Jos pystyt toistamaan kivun esim. painamalla kallonpohjan lihaksia tai kääntämällä päätä, kyseessä on todennäköisesti niskaperäinen kipu.
Mitä voit tehdä itse?
- Tee päivittäin niskan liikkuvuusharjoituksia
– pään nyökkäys (leuka kohti rintaa ja takaisin)
– pään kierto puolelta toiselle
– kaularangan kevyt venytys sivulle - Venyttely hartioille ja rintalihaksille
– avaa rintakehä, vähennä etukumaraa asentoa
– tuo kädet selän taakse ja purista lapoja yhteen - Pidä mikrotaukoja näyttöpäätetyössä
– nouse 30 minuutin välein
– pyöräytä hartioita
– katso kauas muutaman sekunnin ajan - Kokeile lämpöä niskaan
– lämmin kauratyyny voi rentouttaa lihaksia ja helpottaa kipua - Vältä turhaa pään roikottamista kännykkää selatessa
– niska ei ole suunniteltu tukemaan päätä 45 asteen kulmassa tuntikausia
Milloin kannattaa hakeutua fysioterapiaan?
Jos päänsärky:
- toistuu usein
- häiritsee keskittymistä tai unta
- ei reagoi kipulääkkeisiin
- liittyy selvästi niskakireyteen
Fysioterapeutti voi tehdä manuaalista käsittelyä, neuvoa harjoitteita ja auttaa löytämään syyt, jotka aiheuttavat ongelman. Usein jo muutamalla käynnillä saadaan pysyvä apu – tai ainakin hyvä alku.
Yhteenveto: kaikki päänsäryt eivät ala päästä
Jos kipu ei tunnu ”aivotyyppiseltä” vaan enemmän lihasperäiseltä, kannattaa katsoa alaspäin – niskaan. Pienillä muutoksilla arjessa, säännöllisellä liikkeellä ja kehon kuuntelulla voit vähentää särkyä merkittävästi, jopa kokonaan.
Pääsi ei ole rikki – se vain kaipaa niskan apua.